Kihaus 2025 esiintyjät

Värttinä – Karjalaisen kansanmusiikin legenda

Värttinä on vienyt karjalaisen lauluperinteen maailman estradeille jo vuosikymmenten ajan. Syvälle Karjalaan juurtunut yhtye ammentaa voimansa perinteestä ja tuo sen tähän päivään vahvalla omaleimaisuudellaan.

Veitsenterävät harmoniat, tarttuvat melodiat ja voimakas esiintyminen tekevät Värttinästä ilmiön, jonka keikat ovat täynnä energiaa ja musiikin riemua. Oi dai -albumillaan he rikkoivat musiikkikentän rajoja jo 90-luvulla, ja yli 40 vuoden taival on vakiinnuttanut yhtyeen aseman suomalaisen kansanmusiikin ikonina.

Nyt Värttinä palaa kotiin – sinne, mistä kaikki alkoi. Energiset moniääniset laulut, vahvat tarinat ja tarttuvat rytmit tempaavat yleisön mukaansa kerta toisensa jälkeen!

Miljoonasade – Suomalaisen rockin sielukas tarinankertoja

Vuonna 1985 perustettu Miljoonasade on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen rakastetuimmista rockyhtyeistä. ”Lapsuuden sankarille”, ”Marraskuu”, “506 ikkunaa” ja lukuisat muut hitit ovat soineet suomalaisessa sielunmaisemassa jo vuosikymmeniä.

Vahvoista sanoituksistaan ja tarttuvista melodioistaan tunnettu Miljoonasade tuo Kihaus Folkiin palan suomalaista rockin historiaa – mutta ennen kaikkea lämpöä, yhteisöllisyyttä ja musiikin voimaa.

Tämä on se hetki, kun koko Kihaus Folk laulaa mukana!

Vilma Jää – Uuden sukupolven ääni

Etnopopartisti Vilma Jää ammentaa voimansa vahvoista tunteista ja synkistä teemoista, tuoden kansanmusiikin tähän päivään ainutlaatuisella tavalla. Kantele, kampiliira ja muut perinnesoittimet sulautuvat synteettisiin biitteihin, joissa suomalais-ugrilainen lauluperinne kohtaa modernin pop-estetiikan.

Kaija Saariahon Innocence-oopperan kansanlaulajan rooli nosti Jään kansainväliseen tunnettuuteen, ja Kosto-albumi (2023) sinetöi hänen asemansa suomalaisen musiikin huipulla. Albumi voitti Vuoden Etno -palkinnon Emma Gaalassa ja Vuoden Kansanmusiikkilevy -palkinnon Eläköön FOLK! -gaalassa.

Tule kokemaan, kun perinne ja pop kohtaavat!

Hilja Grönfors – Romanilaulujen mestari

Hilja Grönfors on romanilaulujen aarrearkku, jonka äänessä kaikuu sukupolvien historia. Hänen tulkintansa vievät kuulijat syvälle romanimusiikin sieluun, jossa elämän ilot ja surut kietoutuvat yhteen ainutlaatuisella tavalla.

Grönfors on tehnyt arvokasta työtä romanien musiikkiperinnön tallentajana ja elvyttäjänä. Hänen albuminsa ’Phurane mirits’ (2008) palkittiin EtnoEmma-palkinnolla vuoden parhaana etnomusiikkilevynä.

Hilja Grönfors ei ole vain mestarikansanlaulaja – hän on palkittu perinteen vaalija, jonka ansiosta romanilaulut elävät ja soivat yhä. Jokainen esitys on matka tarinoihin, joita ei kuule mistään muualta.

Loimolan Voima – Karjalankielisen folkin uusi aalto

Loimolan Voima tuo karjalankielisen folkin tähän päivään yhdistämällä perinteiset sävelet ja modernit soundit. Lieksalaisveljekset Mika ”Miša” Saatsi ja Niko ”Miikkula” Saatsi tekevät musiikkia, jossa akustiset soittimet ja syntetisaattorit luovat ainutlaatuisen äänimaiseman.

Yhtyeen sydämessä sykkii karjalan kielen ja kulttuurin elävöittäminen musiikin kautta. Heidän työnsä on saanut myös ansaittua tunnustusta: Vuoden kansanmusiikkilevy 2021, Vuoden kansanmusiikkitekijä 2023, Risteys-palkinto 2024 ja Kaustisen vuoden yhtye 2024.

Tulgua terveh – tämä on musiikkia, joka kuuluu ja tuntuu!

Cienna – Sielukasta folkia

Cienna on ainutlaatuinen folkduo, jossa Kaisa Leskisen vahva ja tunnelmallinen laulu yhdistyy Senni Eskelisen sähköisen kanteleen monisävyiseen äänimaailmaan. Vuonna 2020 syntynyt kokoonpano ammentaa inspiraatiota 60- ja 70-luvun folk- ja kantrimusiikista, mutta tuo siihen oman modernin ja suomalaisesta kansanmusiikista kumpuavan herkkyytensä.

Duo julkaisi odotetun esikoisalbuminsa ”Northeast” syyskuussa 2023, ja heidän musiikkinsa vie kuulijan matkalle tarinoiden ja tunteiden äärelle. Ciennan musiikissa perinne ja nykyhetki kohtaavat ainutlaatuisella tavalla, luoden elämyksen, joka on samanaikaisesti juureva ja raikas.

Tule kokemaan, kuinka sähköinen kantele ja vahva laulu punovat yhteen folkia, joka koskettaa syvältä!

Burlakat – Karjalaista iloa!

Burlakat on Rääkkylästä lähtöisin oleva kansanmusiikkiyhtye, joka on tuonut rajakarjalaisia kansanlauluja soivaksi iloksi jo vuodesta 1993. Yhtyeen nimi tarkoittaa kulkureita, ja heidän musiikkinsa todella vie kuulijansa matkalle Karjalan sydämeen – sinne, missä perinne elää ja laulu raikaa!

Burlakat tunnetaan energisyydestään, iloisesta lavameiningistään ja taitavista sovituksistaan, joissa perinteiset sävelet saavat raikkaan ja mukaansatempaavan otteen.

Kun Burlakat astuvat lavalle, ei tarvitse jäädä paikoilleen – tämä musiikki kutsuu mukaan!

Sattuma Duo – Karjalan folkperinteen täysosuma

Sattuma on yksi Venäjän Karjalan tunnetuimmista folk-yhtyeistä, jonka musiikissa perinne ja nykyaika kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Vuonna 2003 Petroskoissa perustettu perheyhtye toimii ”isiltä lapsille ja lapsilta isille” -periaatteella, jossa eri sukupolvet soittavat sulassa sovussa ja tuovat esiin kansanmusiikin jatkuvuuden voiman.

Sattuma on kiertänyt maailmaa valloittaen yleisönsä konserttisaleissa, klubeilla ja festareilla. Heidän repertuaarinsa koostuu uudesta folkista, perinteisistä sävelistä ja lauluista sekä omista sävellyksistä, joissa kuuluu vahva yhteys karjalaiseen kulttuuriin.

Koe Sattuma Duon sukupolvien voima Kihaus Folkissa!

Surento – Itkuvirsien voima

Surento on kolmen laulajan ja itkijän yhtye. Liisa Matveinen, Emmi Kuittinen ja Emilia Kallonen ovat karjalaiseen ja inkeriläiseen perinteeseen erikoistuneita kansanlaulajia ja itkijöitä. Surento esittää perinteistä itkuvirttä ja runolaulua, omia sävellyksiä ja sovituksia sekä improvisaatiota. Säestyksettömän moniäänisen laulun lisäksi yhtyeessä soivat kantele ja ukulele. Surento on esiintynyt vuodesta 2021 lähtien ympäri Suomea, Viron Tartossa 2023 sekä Obwald 2024 -festivaalilla Sveitsissä.

Tässä konsertissa ei tarvitse pidätellä – Surento antaa luvan herkistyä.

Kuva: Varpu Heiskanen

Motari – Elektronista rytmiä

Uunituore MOTARI-yhtye soittaa elektronista instrumentaali-folk-funkkia valtatie 1:n alkulähteiltä. Kokoonpanossa trumpetti, sähkökitara ja konserttikantele sukeltavat konebiittien ja syntetisaattorien maailmaan luoden sykähdyttävää matkanteko-musiikkia. Yöllä moottoritiellä ajaessa matkaajan valtaa helposti pimeyden ja yksinäisyyden luoma intiimi haikeus, mutta samalla kiidetään koneen voimalla lujaa eteenpäin. Ytimekäs pohjoisturkulainen trio lainaa sävellyksiinsä mausteita Lähi-Idästä ja Länsi-Afrikasta.

Ilkka Arola – trumpetti, sähkökitara, laulu
Aino Kurki – konserttikantele, laulu
Juuso Hannukainen – live-eletroniikka ja perkussiot

Hyppää kyytiin ja anna musiikin viedä!

Set’akat – Karjalasta kajahtaa!

Set’akat on Sari ja Mari Kaasisen sekä Karoliina Kantelisen muodostama lauluyhtye, joka on kulkenut yhdessä jo yli kymmenen vuoden ajan. Trion vahvat harmoniset laulut ja syvä yhteys perinteeseen kumpuavat karjalaisesta lauluperinteestä ja Värttinä-yhtyeen juurista.

Set’akat tarkoittaa kanssakulkijoita, ja sitä he todella ovat – perinteen vaalijoita ja sen uudistajia. Yhtyeen ilmaisu on täynnä voimaa, tunnetta ja yhteissoinnin taikaa, joka vie kuulijan matkalle menneeseen ja nykyhetkeen yhtä aikaa.

Tässä konsertissa laulu elää ja hengittää!

Juurisävel – Itäsuomalaisen kansanmusiikin juureva ääni

Juurisävel on joensuulainen kansanmusiikkiduo, jossa Kirsi Uutinen ja Jari Lappalainen yhdistävät itäsuomalaisen kansanperinteen ja taidokkaat sovitukset ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi.

Duo hyödyntää laajaa soitinarsenaalia – kantele, huilu, munniharppu, kielisoittimet, lyömäsoittimet ja sormipianot – luoden monisävyisen äänimaailman, joka yhdistää herkkyyden ja vahvan rytmiikan. Molemmat jäsenet ovat kokeneita kansanmuusikoita, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä itäsuomalaisen kulttuuriperinnön vaalijoina.

Näissä lauluissa kaikuvat entisaikojen tunteet ja kohtalot – nyt uudella, elävällä otteella!

Tarinankertoja Anna-Maria Toivonen – Kansanperinteen elävä ääni

Anna-Maria Toivonen on tarinankertoja, kansanlaulaja ja runolaulun taitaja, jonka esityksissä suomalainen kansanperinne herää eloon.

Toivosen erityisalaa ovat pitkät kertomukset ja runolaulu, jotka kuljettavat kuulijansa ajassa taaksepäin, vanhojen sanojen ja sävelten maailmaan. Hän yhdistää esityksissään laulun, musiikin ja tarinankerronnan, luoden ainutlaatuisen elämyksen, joka koskettaa ja viihdyttää.

Anna-Maria Toivosen esitys on matka suomalaisen kansanperinteen syvyyksiin – pysähdy kuuntelemaan ja antaudu tarinan vietäväksi!

Kupletööri Hannu Musakka

Karjalaisjuurinen kupletööri Hannu Musakka on esittänyt Eino Kettusen sanoittamia ja säveltämiä kupletteja yleisön iloksi yhtäjaksoisesti jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Hänen ohjelmistostaan löytyvät Joensuun Elli, Villiruusu, Sellane ol’ Viipuri, Ievan Polokka ja monet muut suomalaisten rakastamat kupletit.

Vuosi 2025 on Musakalle erityinen – mittariin kertyy 80 vuotta, laulun ja matkanteon riemun ollessa yhä tallella!

Tule juhlistamaan Hannu Musakan merkkivuotta ja antaudu kuplettien ilotteluun Kihauksessa!

Loitsun luonto – inspiraatioluento ja työpaja

Loitsut ovat karjalaisen ja suomalaisen kansanperinteen ainutlaatuista ydintä – perintöä, jolle ei ole vastinetta muualla maailmassa. Ne pohjautuvat muinaissuomalaiseen ja shamanistiseen kulttuuriperinteeseen. Loitsut ovat riittirunoja, joiden taustalla on kansantietämyksellinen käsitys väen voimasta. Itä-Suomessa loitsusanasto on erityisen rikasta ja syvälle juurtunutta.

Helena Karhu on pohjoiskarjalainen shamanismin opettaja, kulttuurituottaja ja -tutkija, joka tunnetaan loitsuperinteen syvällisestä tuntemuksesta ja sen elävöittämisestä nykypäivässä. Hänen työtään ohjaa syvä yhteys kansanperinteeseen ja luontoon.
Työpajassa Karhu johdattaa osallistujat loitsutradition äärelle – tutkimaan ja löytämään loitsuja, jotka resonoivat heidän omassa elämässään ja ympäristössään.

Inspiroidu ja löydä yhteys tähän maagiseen perinteeseen!

Pipopojat – oman kylän poikii

Pipopojat tuo lavalle useamman pipollisen verran nuorta rääkkyläläistä keikkaenergiaa. Myssyn alla on taas hauduteltu oiva ja soiva kattaus populaarimusiikkia eri aikakausilta. Keikalla rokatessa saattaa hatun alla pukata pientä hikeä, mutta lätsästä ei luovuta. Tervetuloa keikalle! Omat päähineet mukaan. P.S. Tuliko pipo jo mainittua?

R.U.B. – Rääkkylän Uusi Bändi

R.U.B. pöyhii pontevalla otteella popin ja rokin mullan tuoksuisessa maaperässä. Menoa ja meininkiä riittää, kun on aika nousta lavalle. Treenisalilla on viritetty bändi huippuunsa, takahuoneessa viritetään soittimet ja kas; keikkakunto onkin kohdallaan. Ai niin… mikä R.U.B.? No, Rääkkylän Uusi Bändi, tietenkin. Vaikka onhan tässä jo tovi soitettu. Tule siis kuuntelemaan!

Loruhetket karjalaksi – Lorukotvani karjalakši

Ootko koskaan lorutellut karjalan kielellä? Tahtoisitko koettaa? Nyt siulla avautuu karjalankielisten lorujen maailma!

Lorukotvani karjalakši -korttipakassa on 22 lorua karjalan kielen eri murteilla. Sisältö on monipuolinen. Lorut ja runot, leikit ja laulut taipuvat moneen käyttöön. Osa loruista kehittää lapsen motorisia taitoja liikkeen kautta, osa taas sopii iltaan rauhoittumiseen, vauvan kylvetykseen tai hierontaan. Mukana on loruja sekä pienemmille, että isommille lapsille. Eikä hauskuus katso ikää – näistä loruista riittää iloa koko perheelle, ja samalla karttuu kielitaito!

Lorukotvani karjalakši -projekti on toteutettu kolmen tekijän yhteistyönä. Karjalan kielen opettaja ja kääntäjä Olga Karlova on vastannut kielimateriaalista. Kuvittaja Sirpa Mänty on tehnyt piirroskuvitukset. Projektin vetäjä Jussi Sinkkonen on suunnitellut lorukorttien visuaalisen kokonaisuuden.

Lue lisää ja tutustu loruihin:

https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/loruhetket-karjalaksi/

Tervetulloo kokeilemaan loruttelua karjalaksi Kihauksen Perhepäivään! Työpajan ohjaa karjalan kielen opettaja Olga Karlova yhdessä puolisonsa, perinteentutkija Pekka Suutarin, ja heidän poikansa Miitrein kanssa.

Suuri karjalaiskeskustelu

Modernia karjalaisuutta käsitellään myös festivaalin yhteydessä järjestettävässä Suuri
karjalaiskeskustelu -tilaisuudessa, jonka juontaa Maria Veitola.

Keskustelun tarkoitus on pohtia, mitä karjalaisuus tarkoittaa nyt. Onko se kieli, kulttuuri,
paikka – vai jotain muuta?

Mukana keskustelemassa mm. Isä Stefanos Valamon luostarista.

Tule mukaan kuulemaan, mitä karjalaisuus voi olla tänään – ja huomenna.

Kuva: Karolina Bärlund