Kelttifolkin ja elokuvallisen popin rajapinnassa liikkuva Auri (Johanna Kurkela, Tuomas Holopainen, Troy Donockley) tekee ensi kesänä ensiesiintymisensä suomalaisilla festivaaleilla. Aurin musiikki tunnetaan sen unenomaisesta ja tunnelmallisesta luonteesta – konsertti Rääkkylän kirkossa tarjoaa yhtyeelle täydelliset puitteet.
UMK2026-finalisti Antti Paalanen on harmonikan rohkea uudistaja, joka yhdistää haitarin, teknon ja kurkkulaulun omaleimaiseksi kokonaisuudeksi. Hänen energinen yhden miehen yhtyeensä on hurmannut yleisöjä ympäri maailmaa, ja sosiaalisessa mediassa Paalasen yllättävät covervideot ovat saavuttaneet miljoonayleisöjä.
Vuonna 2000 Kaustisella syntynyt Frigg on noussut yhdeksi Pohjolan tunnetuimmista folk-kokoonpanoista. Yhtye on kiertänyt maailmaa WOMADista Tellurideen ja vakiinnuttanut asemansa tinkimättömänä, energisenä esiintyjänä.
Lauri Schreck on kanteleen rohkea uudistaja, joka yhdistää kansallissoittimen perinteisen soinnin popiin, rockiin ja elektroniseen musiikkiin. Hänen virtuoosinen soittonsa ja monipuolisuutensa ovat nostaneet hänet kotimaisen nykyfolkin tähdeksi.
Kaksi modernin kansanmusiikin legendaa 35-vuotisjuhlakonsertissa; harmonikkataiteilija, säveltäjä Maria Kalaniemi ja pianisti, säveltäjä Timo Alakotila juhlivat yhteistyönsä vuosikymmeniä vuonna 2026 ja julkaisevat uuden albumin. Ruotsalaiset polskat, loistokkaat menuetit kiepautetaan tangon hypnoottisiin pyörteisiin ja maustetaan duon uusilla sävellyksillä ja sovituksilla. Pianon ja harmonikan vuoropuhelusta rakentuva yhteissointi jättää tilaa vapaudelle tunnelmoida ja improvisoida hetkessä. Versiot kappaleista elävät joka esityksessä erilaisina ja ainutkertaisina, mm. Lasse Mårtensonin sävellys Morgondimma kuullaan duon omana versiona.
Kuva: Jimmy Träskelin
Joensuulainen Veila on maailman ensimmäinen yhteiskanteleyhtye, joka sovittaa pop-hittejä neljälle soittajalle suunnitellulle, Koistisen rakentamalle yhteiskanteleelle.
Veila yhdistää instrumenttinsa neliääniseen lauluun ja vahvaan esiintymiseen. Yhtye on esiintynyt niin Ilosaarirockissa ja Brysselissä kuin kotimaisissa TV-ohjelmissa, ja se on palkittu mm. Joensuun Popmuusikoiden Hyvä tyypit! -palkinnolla sekä Karjalaisen Vuoden kulttuuriteko -äänestyksen voittajana.
Laulaja-lauluntekijä Ilja Teppo tunnetaan esiintyjänä, joka liikkuu sujuvasti kuplettiperinteen ja herkkien laulujen välissä. Lähes 2000 keikan kokemus on hionut Teposta esiintyjän, joka taipuu ristiäisistä hautajaisiin ja kaikkeen siltä väliltä.
Tepon tausta kuplettilaulaja Jaakko Tepon poikana tuo esityksiin oman sävynsä, ja mukana kuullaan usein myös otteita isänsä tuotannosta. Ilja julkaisee uuden albumin vuonna 2026.
Kiertolaiset yhdistävät suomalaisen popin, kansanperinteen ja konemusiikin ihmisäänen voimaan tavalla, joka on synnyttänyt heidän omannimisen tyylilajinsa: junttipopin. Yhtyeen musiikissa beatboxaus, ihmisääniefektit ja elektroninen rytmimaailma sulautuvat suorasukaisiksi, tunteella ladatuiksi ylistyksiksi rakkaudelle ja elämän ilolle. Kiertolaiset ovat tunnettuja rohkeudestaan tuoda vanhat kansanlaulut tähän päivään – häpeilemättä, viehkeästi ja omalla tunnistettavalla otteellaan.
Esa Pakarisen hengessä kulkeva kokonaisuus, jossa nykyiset tekijät tulkitsevat kuplettiperinnettä tuorein maustein. Luvassa on lämpöä, huumoria ja perinteen kunnioitusta.
Lavalle nousevat ainakin Ilja Teppo Trio, Duo Petra & Riitta sekä Riäkkyteatteri.

Tämä kaksikko pursuaa elämäniloa!
Savolaisuuden lähettiläät tuovat iloa, huumoria ja yhteisöllisyyttä lavalle ja yleisön arkeen. Pitkäaikainen ystävyys ja yhteinen taival kansanmusiikin parissa on alkanut jo 1990-luvulta ja kestänyt tähän päivään asti. Savon kansainvälisin kansanmusiikkikaksikko on esiintynyt mm. Shanghain ja Kazakstanin maailmannäyttelyissä sekä lukuisilla kotimaisilla estradeilla.
Riitta ja Petra ovat palkittuja kulttuurivaikuttajia – tunnustuksia on kertynyt Vuoden Voimanaisesta kulttuuritekoihin. Yhdessä he yhdistävät esiintymisen, opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurihyvinvoinnin ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi.
Esiintyjinä kaksikko on tunnettu karismasta, vuorovaikutuksesta ja kyvystä saada yleisö mukaan laulamaan ja kokemaan. Herkkyyttä, hurjuutta ja värikkyyttä onkin luvassa, tuplana.
Tätä kaikkea siis luvassa Se on Rllumarei-illassa!
Rääkkylän oma pelimanniperinne ja erityisesti Esko Hirvosen sävelmät ovat aina olleet osa Kihaus Folk festivaalia. Perinne elää ja soi vahvana edelleen – sen kuulet myös tämän vuoden paraatissa.
Mukana Suuressa pelimanniparaatissa ovat Rääkkylän Pelimannit, Kihauspelimannit, Keski-Karjalan kansalaisopiston pelimanniryhmä, Haipale ja Joen Sottiisi. Paraatin isäntänä ja tahdinlaskijana toimii mestaripelimanni Pentti Ojajärvi.
Pelimanni Edo Penningsin johtama Joen Sottiisi tuo lavalle pohjoiskarjalaisen kansanmusiikin elävänä ja tunnistettavana. Yhtyeen ohjelmiston ytimessä ovat alueen säveltäjien ja sanoittajien laulut, joissa kaikuvat Pohjois-Karjalan luonto, ihmiset ja tarinat.
Joen Sottiisi on esiintynyt monipuolisesti kansanmusiikkitapahtumissa, kuten Kaustisella, Rääkkylän Kihauksessa ja Samuelin Poloneesissa, sekä vienyt musiikkiaan myös palvelukoteihin.
Parhaillaan yhtye valmistautuu syksyllä vietettävään 30-vuotisjuhlakonserttiinsa.
Mukana Suuressa pelimanniparaatissa ovat Rääkkylän Pelimannit, Kihauspelimannit, Keski-Karjalan kansalaisopiston pelimanniryhmä, Haipale ja Joen Sottiisi. Paraatin isäntänä ja tahdinlaskijana toimii mestaripelimanni Pentti Ojajärvi.

Lummo Kati Leelopark on syntynyt laululeiristä, jonka osallistujia yhdisti rakkaus setulaiseen leelo-lauluperinteeseen. Kuoro on nimetty Setomaan tunnetun leelolaulajan ja improvisoijan Jekaterina Lummon, eli Lummo Katin (1915–1995), mukaan.
Vuonna 2019 ensimmäistä kertaa Leelopäivillä esiintynyt ryhmä löysi yhdessä laulamisesta niin vahvan yhteyden, että toiminta jatkui säännöllisenä. Nykyisin kuorossa laulaa 11 jäsentä eri puolilta Setomaata ja Kaakkois-Viroa – osa juuriltaan paikallisia, osa perinteen pariin myöhemmin löytäneitä.
Kuoroa yhdistää halu oppia ja vaalia leelon moniäänistä ja improvisoivaa laulutapaa, jonka perinne on nykyajassa vaarassa kadota. Yhteistyössä Viron kansanperinnearkiston kanssa ryhmä syventyy vanhoihin äänitteisiin ja laulutapoihin, pitäen elossa ainutlaatuista polyfoniaa, sävelkulkuja ja laulun kieltä.
Kuorolle tärkeintä ei ole esiintymislava, vaan yhteinen laulaminen luonnollisissa ympäristöissä, kyläjuhlissa ja kohtaamisissa, joissa leelo todella elää.
Niina Annika & Sielun tila vie kuulijan hypnoottiselle matkalle etnon, popin ja grooven pyörteeseen. Uunituoreen bändin musiikki on sielukasta, kaunista ja tanssittavaa – se pysäyttää ajan ja kutsuu kokemaan syvän, yhteisöllisen elämyksen.
Niina Annika on Joensuussa vaikuttava artisti, jonka kappaleet ovat tulleet tunnetuksi vaihtoehtomusiikin kentällä sekä soineet radiossa. Hänen soolotuotantonsa on inspiroitunut luontomystiikasta, kansanmusiikista, sekä hoitavista meditatiivisista äänimaisemista.
Niina Annika & Sieluntila on artistin luotsaama tuore kokoonpano, jossa tanssijalkaa nostattavat rytmit ja lauluntekijän syvät, moniulotteiset sanoitukset yhdistyvät mukaansatempaavaksi meiningiksi kutsuen liikkumaan ja liikuttumaan.
Besoduniekat-joukko pläššiy, kižuau da pajattau karjalazen perindön mugah. Besoduniekoin ruanda on karjalankielisty. Hyö tahtotah tuvva besodu-perindön nygözeh aigah ku sit rodis tuaste vuitti rahvahan elostu. Besoduniekoinke piäzetgi sežo iče pläšimäh, pajattamah da kižuamah!
Besoduniekat-ryhmä tanssii, leikkii ja laulaa karjalaisten perinteiden mukaisesti ja heidän toimintansa on karjalankielistä. Besoduniekat tahtovat tuoda besodu-perinteen nykyaikaan, jotta se olisi taas osa ihmisten elämää.
Besoduniekkojen kanssa pääsetkin myös itse tanssimaan, laulamaan ja leikkimään!
Ritva Koistinen (Koistinen-Armfelt) on yksi suomalaisen kantelemusiikin keskeisistä nimistä, tunnettu herkästä ja ilmaisuvoimaisesta soitostaan. Hän on esiintynyt lapsuudesta asti, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu karjalaisista kansanlauluista moderneihin kantelesävellyksiin.
Koistinen on tehnyt merkittävän uran kanteleensoiton opettajana Joensuun musiikkiopistossa sekä Sibelius-Akatemiassa, jossa hän toimi kantelemusiikin lehtorina vuosina 1995–2021. Vuonna 2016 hän valmistui musiikin tohtoriksi tutkimuksellaan, joka käsitteli kehollisuutta ja kosketusta kanteleensoitossa.
Hän on konsertoinut laajasti niin Suomessa kuin ulkomailla ja kantaesittänyt runsaasti uutta musiikkia yhteistyössä säveltäjien kanssa. Koistinen on tehnyt yhteistyötä muun muassa Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Sinfonia Lahden ja Kronos-kvartetin kanssa sekä julkaissut useita sooloalbumeja.
Elämäntyöstään Koistinen on saanut tunnustusta muun muassa Pro Musica -säätiöltä ja Kanteleliitolta, ja vuonna 2022 hänelle myönnettiin ylimääräinen taiteilijaeläke.

Kuva: Ville Kurki
Motora on joensuulainen nuorisoseura, joka tarjoaa korkeatasoista ja yhteisöllistä kansantanssitoimintaa kaikenikäisille. Toiminnan ytimessä ovat karjalainen kansantanssi ja -musiikki, esiintyminen sekä uusien, tätä päivää puhuttelevien tanssiproduktioiden luominen.
Vuonna 1968 perustettu Motora on ollut merkittävä kansantanssin uudistaja Suomessa – perinteitä kunnioittaen, mutta rohkeasti uutta luoden. Nykyisin toiminnassa on mukana noin 140 tanssijaa lapsista aikuisiin, ja ryhmiä on yhteensä 11. Motoran ryhmät esiintyvät aktiivisesti niin paikallisesti kuin valtakunnallisilla ja kansainvälisillä areenoilla, ja toimintaa on palkittu laajasti.
Kihauksen konsertissa lavalle nousevat Motoran nuorten aikuisten ryhmät Riehakat sekä Vuoden kansantanssiyhtye 2024 Vinhakat. Kansanmusiikin sävelet konsertissa tarjoaa kansanmusiikkiyhtye Rälläkkä.
”Tämä runon haluaisin kuulla” on projekti, jossa rääkkyläläinen kansanmuusikko Mammu Koskelo esittää festivaalivieraiden etukäteen toivomia suosikkirunoja laulaen kanteleen säestyksellä.
Kyseessä voi olla klassikkorunoja Kivestä Kilpeen, Kantelettaresta Kunnakseen, mikä sinun sieluasi sykähdyttääkin eniten. Rohkenetko laittaa oman tekstisi? Koskelo säveltää ja/tai tulkitsee valitut runot konsertissa.
Konsertin yhteydessä runojen toivojat voivat halutessaan kertoa tarinoita runojen takaa – mikä niistä tekee itselle merkityksellisen tai kenties mistä elämäntilanteesta runo on syntynyt.
Lähetä rohkeasti oma lempirunosi tai oma runosi juhannukseen mennessä osoitteeseen mammukoskelo@gmail.com
Kuva: Päivi Lievonen
Orffit! on jo yli kolmen vuosikymmenen ajan ilahduttanut lapsiyleisöjä energisillä, humoristisilla ja osallistavilla konserteillaan. Yhtyeen vauhdikkaissa esityksissä yhdistyvät musiikki, leikki, rytmi ja lämmin huumori tavalla, joka tempaa mukaansa niin lapset kuin aikuisetkin.
Pitkän uransa aikana Orffit! on julkaissut useita levyjä ja tehnyt yli 2000 keikkaa, vakiinnuttaen paikkansa yhtenä Suomen rakastetuimmista lastenmusiiikkiyhtyeistä.